Kurikassa on ollut liikkeellä huhuja, että minä olisin ollut keräämässä nimilistaa kaupunginjohtajan erottamiseksi. Se ei ole pitänyt ennemmin paikkaansa. Nyt se pitää.

Haluan mittauttaa hänen kannatuksensa valtuustossa. Paavo Tyrväisen erottaminen vaatii 2/3 enemmistön.

Perusteita johtajasopimuksen irtisanomiseksi on paljon. Niitä en luettele tässä. Jokainen tietää, minkälainen johtaja hän on ja minkälainen on hänen asenteensa ja osaamisensa. Ei mitään henkilökohtaista, mutta onko Kurikalla varaa johtajaan, joka sooloilee asioita omaan suuntaansa ilman valtuuston lupaa. Tässä voi tulla meikälle lunta tupaan, mutta koen, että asialle on nyt tehtävä jotain.

Minulla ei ole tarkoitus runtata asiaa, haluan tuoda sen vain valtuuston päätettäväksi. Erottaminen on ollut niin kauan puheissa, että nyt on aika ryhtyä tuumasta toimeen. Nimilistoja on suunniteltu ennenkin jossain päin, mutta asia on jäänyt pelkäksi aikeeksi. Valtuusto antaa luottamuslauseensa aikanaan, tai sitten ei. Prosessi tulee olemaan rankka.

Nyt tarvitsen kannanottoja ja mielipiteitä selkänojaksi.
Prosessi ei ole mukava eikä helppo, mutta välttämätön.

Sian hinta on hienoisessa nousussa. Samoin välitysporsaiden. Tarvitaan kuitenkin muutaman kymmenen sentin parannus, ettei alalla käy isompi kato.

Tukikeskustelu on laantunut, koska tukia on leikattu. EU:n sallima sikatuki oli aikanaan liittymissopimuksessa neuvoteltu 420 euroon per eläinyksikkö. Se tarkoitti 36 senttiä kilolta. Kun tukia on tasaisesti omasta toimesta vapaaehtoisesti leikattu, niin tuotanto on sen takia vähentynyt. Pahin moka oli sitoa sikatuet peltopinta-alaan. Nämä vääristymät on tehty edellisten hallitusten aikana. Vastuu on siirtynyt nykyhallinnolle.

Jos meillä olisi tämä tuki, niin kannattavuus olisi aivan toista luokkaa. Isot tilat saavat määrälisinä 10 - 15 senttiä parempaa hintaa, mutta sekään ei auta. Vaikka teollisuus on kannustanut investoimaan, niin suurikaan ei ole nyt kaunista.

Pahin moka mitä meillä on tehty, on ollut tuotekehittelyn laiminlyönti. Eriokoistuotteet kilpailevat tonti vastaan. Myös pieniä toimijoita, joilla olisi erikoistuotteita, on ajettu alas. Menneinä vuosina isojen teurastamoiden kateuden takia, myöhemmin lainsäätäjän giljotiinin avulla.

Nyt pitää keksiä muita asioita kompensoimaan alaa, mutta siihen ei Suomessa riitä tahtoa. Tuki pitäisi suomalaisen lihan tiskissä ja kuluttajat tyytyväisinä.

Alan toimijat eivät voi keskittää toimiaan ja tehdä yhteistyötä vapaan kilpailun nimissä, mutta kauppa saa tehdä minkälaista yhteistyötä tahansa, jotta ihmiset saisivat halpaa ruokaa. Jos suomalainen liha ei ole tarpeeksi halpaa, uhataan halvalla tuontilihalla.

Kaupan marginaali on tutkitusti Euroopan ehdotonta eliittiä, mutta ketjun alkupäähän ei rahaa virtaa.

Jos tiskillä hinta nousee, eurot eivät takuulla saavuta karsinaa.

Talvivaarasta puhutaan sinnikkäästi. Nyt on Pietikäinen ottanut kantaa kaivoslakiin, joka on vanha jo syntyessään. Soininvaara on spekuloinut samalla asialla eri kulmasta.

Suomalainen tutkimus on tehnyt vuosien työn kartoittaessaan maaperän esiintymiä. Geologiset tutkimukset saattavat kestää vuosikymmeniä. Kaivostoiminta on kuitenkin ulkomaalaisten käsissä. Oman maan resurssit on annettu ulos, aivan samalla tavalla kuin jossain Afrikassa Shell imuroi maaperästä öljyn.

Pahin rikos on Savukosken apatiittikaivos. Savukosken kunnalla on päätäntävalta siitä, annetaanko merkittävä kansallinen omaisuus ulkomaisten käsiin. Savukosken kaivos on myyty Yaran mukana vuonna 2007. sen verran lakia pitää muuttaa, jotta sen varat sosialisoitaisiin kansallisesti. Ongelma on ilmeisesti vain se, että suomalinen kaivososaaminen on hiipunut.

Apatiitti on fosforia, tai siitä siis saadaan prosessoitua fosforia. Fosfori on ravinne, jota ei voi korvata kasveille, eikä ihmisille. Sellainen puhdas raskasmetallivapaa fosfori, mitä Suomen maaperästä saa, on aimutlaatuista maailmassa. Sitä riittää muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.
Siilinjärvellä on Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos tällä hetkellä, Hesarin mukaan.

Oma lukunsa on Kemiran myyminen Yaralle. Käsittämätön töppäys. sitä on koittanut toteuttaa joka hallitus, mutta aina on noussut meteli. Vasta 2007 Häkämies siinä onnistui. Valitettavasti. Se meni ilmaiseksi kaiken lisäksi.

En oikein tiedä mitä sanoisin suomalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta. Viimeisin kummallisuus on merismiesunionin puheenjohtajakisa, josta nykyisen puheenjohtajan vastaehdokas heitettiin kokouksesta pihalle. Hän ei saanut edes esittäytyä, eikä päässyt Merimies-lehteenkään, jonka päätoimittaja pj Zitting on. Näihin on jo totuttu.
Vuosia jatkunut Suomen kyykyttäminen on johtanut paperiteollisuuden alasajoon ja kaikkeen merkilliseen sählinkiin. Itsevaltiaat, kuten Räty, Ahonen, Zitting sun muut ovat antaneet oivan osoituksen siitä, miten menetellään kun halutaan vain valtaa välittämättä seurauksista.
Satuin olemaan joskus Lapissa, kun lennonjohtajien lakko iski pohjoisen matkailuyrittäjiin kuin salama siniseltä taivaalta. Jos joku olisi ilmoittanut respassa ammatikseen lennonjohtaja, hänet olisi varmaan viety porotokkaan aamurehuksi. Puolilaittomilla lakoilla on joskus suunnattomat vaikutukset syyttömiin. Mutta kuka piittaa !

MTK:lla olisi paljon opittavaa näiltä veijareilta. MTK, joka toimii lähinnä lausuntoautomaattiina ja herrain kravattikerhona, olisi paljon annettavaa, jos se toimisi niin kuin sen väki kentällä toimii. Kentällä tehdää oikeata työtä, mutta se tuntuu tyssäävän Helsinkiin. MTK:lla on muutama kultajyvä hommissa. Yksi on Yrjö Ojaniemi Etelä-Pohjanamaan toiminnanjohtaja. Hänellä on varmaan Suomen paras tietämys ja kokemus maatalouspolitiikasta ja siihen liittyvistä asioista.

Miten vasemmistolainen ammattiyhdistysliike on päässyt siihen asemaan, joka sillä nyt on ? Vasureille sallitaan kaikki. Demarivetoisessa Suomessa SAK on ollut pyhä lehmä, joka saa mellestää miten haluaa.

Suomalinen johtajuus on todella karseaa toimintaa, jos ay-liikkeistä ottaa esimerkkejä. Niiden ylivalta ja itsevaltiusaseman hyväksikäyttö on demokratian irvikuva. Niitä sääntöjä, mitä siellä luodaan yhteiskuntaan, ei noudateta itse. ei toimita niin kuin käsketään ja opetetaan.

Yksi suuri syy mielestäni Suomen alamäkeen on juuri näissä järjestöissä. Ne eivät toimi muuta kuin omien pomojensa vallan pönkäleinä.

Hyvin toimivaa kansalaisopistoa ollaan jaagaamassa Suupohjan suuntaan. En ole jaksanut edes kunnolla osalistua keskustelun seurantaan, koska näitä älyttömyyksiä tulee kokoo ajan lisää. Toinen kummallisuus on Liiverista siirtyminen samaan suuntaan. Liiverillekö, jolta olemme saaneet valtavasti kehittämisrahaa, ollaan nyt kääntämässä selkää.

Onko niin, että motiivina on vain kohdistua Suupohjan suuntaan ilman mitään perusteita. Motiiveistra ei tunnu olevan niin kauan pulaa, kun kaupunginohtajamme häärää omilla perusteillaan vailla valtuuston valtuutusta missä kulloinkin.

Jos vielä musiikkiopiston toiminta lopetetaan ja liitetään Panula-opistoon, niin jo ollaan metsässä. Itse en ole musiikkiopiston toiminnassa mukana, mutta saa erittäin laadukkaita palveluja sen opettajilta.

Eikä kaiken päätökseneteon pitäisi johtaa kuirkkalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen, eikä naapurikuntien heikkojen toimintojen taloudelliseen vakauttamiseen.

Tässä ovat johtava virkamies ja kunnallispoliitikot ymmärtäneet valtuutensa väärin. Kyse on jyrkästi tulkittuna jopa väärinkäytöksistä.

Miksi hyvää pitää huonontaa ?